Syntymäpäivätunnelmia

Huoh... Kaukana ovat ne ajat jolloin ehdin täällä vielä illat käyttämään tanssitunneilla! Koko arki on kääntynyt päälaelleen sen jälkeen, kun sairastuminen vei minut sängyn pohjalle kaiken kaikkiaan lähes kolmeksi viikoksi. Tahti yliopistolla on kova ja töitä on aivan järkyttävästi. Sairastumisen jälkeen olen saanut käyttää joka ainoan sekunnin vapaa-ajastani koulutöissä kiinni ottamiseen, ja stressi osittain vain edesauttaa sairauden pitkittymistä. Mielialat mulla vaihtelee täällä kun teini-ikäisellä kutkuttavasta innostuksesta syvimpään epätoivoon. Kiireessä ja paineessa en tosiaankaan ole luovimmillani, vaan tuntuu että alisuoritan tällä hetkellä keiken vaan sillä asenteella, että kunhan olisi jotain palautettavaa deadline -päivänä. Vaikeimmilla hetkillä koitan pitää tavoitteet ja tulevaisuuden mielessä, vaikka miten tekisi mieli varata liput Suomeen ja palata takaisin tuttuun ja turvalliseen. Koti-ikävä, sairastaminen ja stressi ei tosiaan ole mikään mukava yhdistelmä, mutta asioilla onneksi on yleensä tapana järjestyä. 

Viikonloppuna sain kauan odotetun irtioton arjesta ja stressistä, kun poikaystäväni tuli käymään ja vei minut koko viikonlopuksi Lontooseen juhlimaan 25-vuotis synttäreitäni. Edeltävät viikot olen ollut niin stressin riuduttama, että olen hädin tuskin saanut syötyä, joten oli aivan täydellistä vain syödä ulkona, nauttia ruoasta, viinistä ja erityisesti seurasta, jota olin ehtinyt ikävöidä jo lähes kaksi kuukautta. Varasimme hotellin ennestään tutuilta huudeilta Hyde Parkin kulmilta, ja otettiin aurinkoisesta Lontoosta kaikki irti. Pienestä pitäen olen rakastanut Lontoota, ja kerta toisensa jälkeen hullaannun sen lumouksesta uudestaan. Lauantaina suunnattiin yhteen suosikkipaikoistani Lontoossa, eli Portobello Roadille, joka on enemmän kuin paratiisi tällaiselle vintagen ja secondhandin suurkuluttajalle. Illemmalla käytiin kävelemässä Thamesin varrella, ja katsomassa yksi West Endin huikeista musikaaleista. Voisiko parempaa synttärijuhlintaa toivoa?! Sunnuntaina suunnattiin Oxford Streetille shoppailemaan, minun ollessa vaihteeksi lähinnä makutuomarin roolissa.

Sunnuntai-iltana lähdin kohti Bristolia aika haikeissa tunnelmissa. Itkuisen ja loputtomalta tuntuvan bussimatkan jälkeen kotiin paluuta piristi onneksi kasa paketteja, sekä käsin tehty kakku ja kukat kämppiksiltä.  Koti-ikävä on kovempi kuin koskaan, mutta kohta voi onneksi jo alkaa laskemaan päiviä jouluun. Ihana synttäriviikonloppu on arkistoitu mieleen onnellisten muistojen kansioon, ja jonain päivänä toivon mukaan muistelen tätä kaikkea, koti-ikävineen ja haastavuuksineen mahtavana kokemuksena. 

Ihanaa viikkoa kaikille!

Taiteilija elämää

Bristolin kuulumisia taas pitkästä aikaan. Kaksi viikkoa olin niin järkyttävän taudin kourissa, ettei tehnyt mieli paljon omista kuulumisista kirjoitella. On se uskomatonta miten sairastaminen vaikuttaa mieleen. Vähän aikaa mieli oli täynnä pelkkää synkkyyttä ja kaikki tuntui mahdottomalta. Koulutöitä jäi rästiin ja ajatus tai varsinkaan luova sellainen ei kulkenut ei sitten yhtään. Heti kun fyysinen olo alkoi tuntua paremmalta, niin ohops, elämä on taas ihan sairaan siistiä ja voisin hyppiä innostuksesta koko ajan. 

Sairastamista ja talon "pientä" homeongelmaa lukuun ottamatta tänne kuuluu pelkkää hyvää. Koulutöitä on ihan älyttömästi, ja kahden viikon poissaolon kyllä huomaa, mutta kun on tarpeeksi motivoitunut istuakseen jokatapauksessa illat ja viikonloput kirjastossa töiden parissa, niin eiköhän tuo työlista tuosta vielä lyhene. 

Olen saanut aivan mahtavia ystäviä täällä, mikä on helpottanut sopeutumista todella paljon. Olen pohtinut, että täällä erilaisuus ja persoonallisuus tuntuu olevan jotenkin paljon sallitumpaa kuin Suomessa. Ystäväporukkani koostuu todella monen kirjavasta sakista, mutta ketään ei arvostella tai katsota nenän vartta pitkin, ja ihmiset tuntuvat keskittyvän enemmän positiiviseen ajatteluun kuin negatiiviseen. Välillä tuntuu, että Suomessa kohtaa enemmän sellaista ajattelua, että toisen hyvä on itseltä pois, ja jos laitat vääränlaiset housut jalkaan, niin leimataan oudoksi tai juntiksi. Täällä erilaisuus tuntuu olevan enemmänkin rikkaus kun outous. Ihmisiin on helppo tutustua, eikä mitkään pinnalliset asiat määrittele sitä kuka voi hengailla kenenkin kanssa. 

Perjantaina meillä oli kotona "lehmäjuhlat". Älkää kysykö miksi, jotenkin se liittyy johonkin nepalilaiseen tärkeään henkilöön. Täällä me syötiin ja tanssittiin keskellä päivää, täysin selvinpäin eikä siinä ollut mitään outoa. Muutama viikko sitten meillä oli kakkujuhlat, jolloin syötiin vaan ihan hillittömästi erilaisia kakkuja, ja jo ensi viikolla on luvassa seuraavat juhlat, jotka ovat tietysti halloween -juhlat. Siitäkös riemu syntyi kun erehdyin sanomaan että mulla on synttärit ensi viikolla... Olen jo tottunut siihen, että meidän talossa on vähän väliä jonkin sortin juhlat menossa, vaikkakaan mistään ryyppäjäisistä ei ole kyse. Myöskään minkäänlaisia viikonpäivä -rajoitteita juhlien pitämiselle ei ole, vaan juhlat voidaan pitää vaikka maanantaina tai torstaina jos siltä tuntuu. Aika virkistävää.

Alla kuvia meikäläisen arjesta kuluneilta viikoilta.

Viikonloppu hurahti mun osalta aika erakkomaisissa merkeissä perjantain lehmäjuhlia lukuun ottamatta, mikä ei kyllä haitannut yhtään. Lauantaina heräsin ajoissa käymään kirjastossa, mistä jatkoin kävelyä Ashton Courtille lounaalle ja ihmettelemään valtavaa peuraseuruetta. Ashton Court on aivan mahtava puisto, ja korkealla mäellä on ikivanha "linna", missä voi istuskella kahvilla tai lounaalla, ja myös osa yliopiston taidetunneista pidetään siellä. Ihana paikka. Loppupäivän sain viettää yksin talossa taiteillen ja laulaa rallatellen, kämppisten ollessa reissussa.

Tuntuu että olen kyllä valinnut itselleni niin oikean alan, ja oikean paikan sen opiskeluun, ei voi muuta sanoa.

Ensi viikolla tuleekin ensimmäiset vierailijat tänne Bristoliin, ensin sisko perheineen Oxfordista, ja loppu viikosta poikaystävä Suomesta, CAN`T WAIT!

Ihanaa alkavaa viikkoa! :)

Värikästä arkea

Toinen viikko Bristolissa alkaa lähenemään loppuaan, ja koulussa on saatu kurssit jo tohinalla käyntiin. Uudestaan ja uudestaan tämä kaupunki saa mut vaan ällistymään. Eilen löysin itseni vuosien tauon jälkeen parisalsatunnilta, missä tunnelma oli kertakaikkiaan katossa. Illan riemukkaiden tunnelmien lomassa mietin, miksi ikinä jätinkään tanssin?! Ehkä siksi että Suomessa moiset harrastukset todella ovat kalliita, eikä yksinkertaisesti ole varaa (eikä sen puoleen aikaakaan), käydä kuntosalilla, joogassa ja vielä tanssitunneilla. Kuukausipalkkahan siihen menisi. Jostakin täytyy karsia. Täällä on aivan mahtavaa juuri se, että ensinnäkin kaikki harrastaminen on todella edullista, ja kaikki on lähellä, joten omaa laiskuuttaan ei voi pistää ainakaan pitkien välimatkojenkaan piikkiin. Entisaikojen suorituspaineet sai myös jättää narikkaan, ilmapiiri tanssitunnilla oli niin ratkiriemukas ja vastaanottavainen ettei voinut muuta kun antaa rytmin viedä ja pitää hauskaa. Eilinen ei varmasti jäänyt viimeiseksi! 

Myös alue, jossa tanssitunnit pidetään, oli hätkähdyttävä. Olin kyllä kuullut Stokes Croftista ja sen maineesta, mutta silti se lumosi mut totaallisesti. Kirjoittelin aiemminkin kuuluisasta Bristolilaisesta katutaiteilijasta, jonka käden jälkeä täällä saa ihailla monin paikoin. No, Stokes Croftissa lähes kaikki pystyssä oleva, asuintaloista liiketiloihin tuntui olevan upeiden taideteosten peitossa. Ainakin pääkaudulla. Boheemi ja rosoinen tunnelma, oikea taiteilijan unelma. Ja kaduilla kävellessä salsan rytmit kaikui Hamilton Housen ikkunoista kauas. Kutsu kuului jo lauantain sanbatunneille, joten saa nähdä kumpi vie voiton, jooga vai samba ;)

Niin, ja secondhand- ja vintagelöydöiltä ei vaan voi välttyä... Musta nahkahame tarttui mukaan Bristolin vanhassa kaupungissa haahuillessani, samoin leobardikuvioinen sifonkipaita alempana. Ruskea heppapaita taas on löytö UFFILTA noin seitsemän vuoden takaa. Opinnoissa kierrätys ja kestävä muoti tuntuu olevan ilmeisen kova sana, mikä on aivan mahtavaa. Toivottavasti jonain päivänä pääsen itsekin luomaan kestäviä vaatteita, joilla on pitkä elämä. 

Aurinkoista, inspiroivaa ja elämyksellistä viikonloppua kaikille!!! :)